Suomen Hippos

Maassamme on noin 75 000 hevosta ja määrä kasvaa koko ajan. Hevosiin liittyvät asiat ovat kuntien päätöksenteon kohteina yhä useammin. Kuntien kaavoitus- ja maankäyttöasiat, ympäristöasiat ja palvelut koskevat hevosyrittäjiä ja muita alan toimijoita taajaan, mutta hevosala on silti päättäjille ja valmisteleville virkamiehille usein tuntematonta maaperää. Tähän puutteeseen vastasi Hevoset ja kunta -rajapintoja -seminaari Forssassa tänään. Seminaariin oli kutsuttu kunta-alan toimijoita vuoropuheluun hevosalan toimijoiden kanssa. Hevoset ja kunta - rajapintoja -seminaari oli Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen järjestämä. Seminaarissa oli edustettuna yli kaksikymmentä kuntaa. Lisäksi mukana oli kuntien sidosryhmiä, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö ja tietenkin hevosalan edustajia.

Ypäjän kunta nousi seminaarissa monta kertaa esiin malliesimerkkinä hevosalan ja kunnan yhteistoiminnasta.
"Hevoselinkeinot ja hevosharrastus otetaan meillä huomioon jo kaavoituksessa. Hevoslaitumia ja -talleja on meillä keskellä ihmisasutusta, ja todella vähän tästä on ongelmia. Meillä tämä on totuttu elämisen tapa" Ypäjän kunnanjohtaja Sinikka Malin kertoi.

Paitsi kaavoituksen, Malin muistutti erityisesti kulkuväylien olevan nimenomaan sitä kunnan alaa, jossa hevosalan tarpeisiin voidaan kiinnittää huomiota. Ypäjällä on hevosväyliä ja -reittejä, jotka palvelevat paitsi hevosilla liikkuvia, luovat myös liikenneturvallisuutta muille kulkijoille.

Ympäristöasiat ovat hevosenpidon keskiössä myös pienissä yksiköissä. Agropoliksen projektipäällikkö Johanna Tanhuanpää kannusti talleja kiinnittämään huomiota ympäristöasioihin kaikessa toiminnassaan.

Seminaarissa puhunut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila korosti puheenvuorossaan hevosten hyvinvoinnin tärkeyttä.
"Jo alan imagonkin vuoksi hevosista on pidettävä hyvä huoli."
Ministeri harmitteli, että eläinsuojelu on Suomessa liikaa senttipeliä, missä tuijotetaan ruokintakaukalon senttimetrejä. Tämä on Anttilan mukaan väärä tapa.
"Pitäisi katsoa kokonaiskuvaa. Voiko eläin hyvin? Sen näkee eläimestä, kärsiikö se, ja tässä arvioinnissa paras on henkilö, joka on eläinten kanssa tekemisissä."

Läänineläinlääkäri Inna Ilivitzky luennoi hevosten hyvinvoinnista, ja toivoi alueellisille hevosjalostusliitoille annettavan valvontavastuuta eläinsuojelussa.

Sirkka-Liisa Anttila, kuten moni muukin seminaarissa alustanut, korosti hevosalan kilpailukyvyn turvaamisessa asiakaslähtöisyyden vaatimusta. Anttilan mukaan tähän pitäisi satsata myös alan koulutuksessa.
"Asiakaslähtöisyys ja talouselämän taidot, ne on oltava hevosalan toimijalla hanskassa. Nämä ovat yhä tärkeämpiä, etenkin jos hevonen on elinkeino, eikä vain harrastus."

Anttila sanoikin, ettei olisi lainkaan huono asia, että hevosala ammattimaistuisi entisestään. Kuntien roolin hevosalalla hän näkee keskeisenä, ja toivoo suhteen muodostuvan yhä enemmän vuorovaikutteiseksi. Talliyrittäjät tarvitsevat paljon kuntien palveluita esimerkiksi lupa-asioissa, mutta kunnille hevosalan yritykset ovat myös merkittävä tekijä.

Hevonen kaavassa
Päivän aikana keskusteltiin useaan otteeseen hevosalan laajoista vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Maaseutututkimuksen professori Erland Eklund Åbo Akademista näki yhtenä hevosalan kasvun haasteena kaavoituksen ja ympäristöasiat.
"Tähän ratkaisuna olisi yhteistyön tehostaminen virkamiesten ja hevosväen kesken esimerkiksi kaavoittamalla erityisiä hevosalueita tai hevoskyliä. Myös teiden käytöstä tulee olla selkeät pelisäännöt ja sopimukset."

Erland Eklund kehottaa hevosväkeä aktiiviseen edunvalvontaan. Hevosihmisten on hyvä olla mukana monipuolisesti erilaisissa organisaatioissa, esimerkiksi kuntien elimissä.

Eklund mainitsi hevosalan haasteeksi myös tasa-arvon.
"Hevos- ja naisurheilu on yhteiskunnallisesti heikosti tuettua. Tämä näkyy hevosalalla." Myös tutkija Nora Brandt säestää tätä: "On tasa-arvokysymys, että naisten ja tyttöjen harrastuksia ei arvosteta yhtä paljon kuin perinteisemmin miesten ja poikien lajeja."

Turkulainen ratsastuskouluyrittäjä Nina Fagerström toi esille hevosen kuntouttavan merkityksen.
"Hevosen valtava merkitys on huomattu myös tällä saralla: harraste- ja erityisryhmien ratsastuspalvelujen ostajana on esimerkiksi kuntien liikunta- ja sosiaalitoimet. Tämä on varmasti yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa. Yksi hienoimmista hetkistä työssäni on ollut päästä näkemään syrjäytyneen nuoren paluu takaisin aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi."
Fagerström heittää vinkin kuntien suuntaan, jotta nämä jalkauttaisivat nuorisotyöntekijöitään talleille. Talliympäristössä yhdistyy yhteisöllisyys, elämyksellisyys ja toiminnallisuus. Hevonen on myös vaikuttava eläin, jonka kanssa toimiminen jo itsessään on Fagerströmin mukaan eheyttävää.

Seminaarissa suitsutettiin paitsi hevoselinkeinojen myös hevosharrastuksen positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hevosyrittäjä Minna Martin-Päivä kiteytti hienosti hevosharrastuksen tuoman lisäarvon esimerkiksi pienille kunnille.
"Jos pariskunta muuttaa hevosten vuoksi maalle, saadaan maaseudulta tila asutuksi ja kuntaan kaksi uutta veronmaksajaa. Lisäksi he ostavat hevosenpitoon liittyviä palveluita ja siten vilkastuttavat alueen elinkeinotoimintaa."

Seminaarin organisoija, Hevosklusteri-hankkeen projektipäällikkö Anne Laitinen oli tyytyväinen päivän antiin.
"Suomessa järjestettiin nyt ensi kertaa tällainen yhteinen keskustelufoorumi hevosalan ja kuntien kesken. Moni hevosalaan liittyvä kysymys sai tänään vastauksen. Tämä seminaarimalli on monistettavissa ympäri Suomen. Tarvetta sille varmasti olisi, kuten tänään saimme todeta", Laitinen summaa.


Lisätietoja: Hevosklusteri-hankkeen projektipäällikkö Anne Laitinen p. 040 7660 830. Seminaarissa pidetyt alustukset tulevat viikolla 25 nähtävillä internetissä virtuaaliluentoina osoitteessa www.hippolis.fi


Mikä Hevosklusteri-hanke?

• Lounais-Hämeen alueen hevosalan yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on syventää hevosalan verkostoitumista, levittää hyviä toimintamalleja ja parantaa alan yritysten kilpailukykyä.
• Toimintamuotoina erilaiset koulutukset, seminaarit ja alueen hevosyrittäjien tapaamiset.
• Hanketta koordinoi Hevosalan osaamiskeskus Hippolis Ypäjällä.
• Rahoittajina Forssan alueen kunnat, Euroopan Aluekehitysrahasto ja Opetusministeriö. Mukana myös yksityisiä rahoittajia.
• Hankkeen kesto 2008 - 2010.
  Yhteystiedot: Anne Laitinen p. 040 766 0830 anne.laitinen@hippolis.fi, www.hippolis.fi